Kannatko kokemuksia, jotka ovat ylittäneet vastaanotto- ja sietokyvyn? Oletko jäänyt liian yksin kokemusten kanssa? Haluatko liittää tiedostamattomat tai poissuljetut puolet minuutesi piiriin ja eheytyä? Haluatko syventää itseymmärrystäsi?kulho2

 

Mielen saatua kolhuja tai sairastuttua saat kuntoutumiseen pätevää, ammatillista apua Valviran nimikesuojaamalta ammattihenkilöltä eli vaativan erityistason psykoterapeutilta.

 

Käynnit voi rahoittaa itse tai mahdollisesti työnantajan tai vakuutusyhtiön tukemana. KELA:n kuntoutusterapiatuen hakeutumiseen ohjeita tässä

 

add 48Palvelen luottamuksellisesti. Katso kirje psykoterapeuttia etsivälle klikkaamalla tästä.

  

Hyöty psykoterapiasta?  Psykoterapialla hoidettujen asiakkaiden tilanne hoidon jälkeen on parempi kuin 80 %:lla hoitoa vaille jääneistä. Psykoterapia tuottaa yleisesti vähintään yhtä hyviä tuloksia kuin aktiivinen vertailuhoito (esim. lääkehoito).  Tavoitteena on paitsi kyky rakastaa ja tehdä työtä myös joustavan mielen taito.

 

Psykoterapiasuuntauksista

 

tyrniIntegratiivisuus: monen eri näkökulman hyödyntäminen on psyykkisten ilmiöiden kannata hyödyllistä. Pyrin vertaamaan ja yhdistämään eri teoriaperinteiden (psykoanalyyttinen, kognitiivinen, ratkaisukeskeinen ja dialoginen) ja psykoterapiatutkimuksen tuottamaan antia toimivasta ja tehokkasta psykoterapiasta. Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian lähestymistapaa käytän erityisesti lyhytkestoisimmissa terapioissa joustavasti niin, että keskustelun rinnalla hyödynnetään kirjallisia, kuvallisia, toiminnallisia ja mielikuvatekniikoita. Skeematerapian työkaluja ja mielikuvaharjoittelua sovellan terapiatyöskentelyn arjessa.

 

Eri psykoterapiasuuntausten vaikuttavuuksista ei ole toistaiseksi löydetty selkeitä eroja, mutta psykoterapiasta tiedetään olevan sinänsä selvää hyötyä suurimmalle osalle asiakkaista. Hyvä yhteistyösuhde asiakkaan ja terapeutin välillä on keskeinen tekijä psykoterapian toimivuuden kannalta. Terapeutin ominaisuudet ovat jopa vaikuttavampia kuin työskentelyä kehystävä terapiasuuntaus. Mikä terapiassa auttaa? -kirja on ilmestynyt 2012.

 

Olen saanut ratkaisukeskeisen vaativan erityistason (VET) psykoterapeutin koulutuksen. 2014- olen erityiskoulutuksissa perehtynyt skeematerapiaan, hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) sekä käynyt tietoisuustaitojen jatkokurssin (MBSR - mindfulbased stress reduction). Suoritin MBCT (tietoisuustaitojen kognitiivisen terapian) ohjaajakoulutuksen loppuun 2015. Helsingin yliopiston lääketietieellisen tiedekunnan alaisuudessa toteuttavassa kognitiivis-integratiivisen erityistason psykoterapeuttikoulutuksessa vahvistuen työskentelen 2015-2018.

 

Minulla on kokemus omasta, pitkästä kognitiivisesta terapiasta ja kehotietoisen terapian välineitä tutkailin henkilökohtaisesti 2014-2016. Peruskosketukseni psykologiaan syntyi psykoanalyyttisen viitekehyksen piirissä 1980 -luvulla. Dialogisuus on ilmiönä keskiössä käynnissä olevassa väitöskirjatyössäni.

 

Tietoisuustaitojen tuloksellisuus näkyy mm. masennuksen estohoidoissa sekä stressin ja uupumuksen, kroonisen kivun, murehtimissairauksien ja tunne-elämän epävakaisuutta hoidettaessa. Takoituksena on löytää sellainen suhde kehon ja mielen tapahtumiin, jossa tarpeeton emotionaalinen kärismys ja kuorma kevenisivät.

 

Uusimmat kognitiivisen terapian suuntaukset kuten dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) sekä hyväksymis -ja omistautumisterapia (HOT) yhdistyvät tietoisuustaitojen harjoittamisessa. Pyrkimys on lisätä mielen toimintojen ymmärrystä (mentalisaatio) ja vahvistaa varmuutta omien elämänarvojen suuntaisessa toiminnan ohjauksessa. Koulutuksessa olen perehynyt mm. epävakaan, impulsiivisen ja itsetuhoisen toiminnan hoitoon dialektisella käyttäytymisterapialla.

 

 

Jo vuosia olen kunnioittanut psykoanalyytikko, psykologi ja ajattelija Jorma Myllärniemen tapaa kirjoittaa narsismista, depressiosta ja mm. isän merkityksestä pojalle - nykyään infoa löytyy hänen kiinnostavilta kotisivuiltaan.